Ympäristömittarit

Ympäristömittarit

Energiankulutus

Kokonaisenergiankulutus

2017 2018 2019
Kokonaisenergiankulutus (kWh) 14 200 699 14 186 810 14 479 772
      Uusiutuvan energian osuus (kWh) 6 057 717 6 102 137 14 479 772
Kokonaisenergiankulutus
(kWh / 1000 l mehua)
254 239 241
Kokonaisenergiankulutus
(kWh / m2 toimintapinta-alaa)
835 835 852
Tuotanto (miljoonaa l) 55,873 59,460 60,027
Tehtaan toimintapinta-ala (m2) 16 997 16 997 16 997

Energiankulutus (kWh / 1000 l mehua)

Sähkö
Höyry
Kaukolämpö

 

Todellinen kulutus

2017 2018 2019
Sähkö (kWh) 6 057 717 6 102 137 5 945 538
      Uusiutuvan energian osuus (kWh) 6 057 717 6 102 137 5 945 538
Höyry (kWh) 5 918 452 5 970 393 6 446 574
      Uusiutuvan energian osuus (kWh) 0 0 6 446 574
Kaukolämpö (kWh) 2 224 530 2 114 280 2 067 660
      Uusiutuvan energian osuus (kWh) 0 0 2 067 660
Puhdistuksen energiankulutus
(kWh / 1000 l mehua)
42 40 43

Vuonna 2019 suhteellinen kokonaisenergiankulutus pysyi melko samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2019 höyryn kulutus kasvoi tuoteportfolion monipuolistumisen ja pienempien eräkokojen takia entisestään. Puhdistukseen liittyvä energiakulutus on 43 % kokonaishöyrynkulutuksesta. Suhteellinen sähkön kulutus on sen sijaan ollut viime vuosina laskevaa.

Tuotteiden valmistukseen eli pastörointiin ja jäähdyttämiseen kuluva energia on 15 % enemmän kylmäketjutuotteella verrattuna huoneenlämpöiseen tuotteeseen.

Kaukolämmön kokonaiskulutus ja kulutus 1000 tuotettua mehulitraa kohti olivat keskimääräisellä tasolla edelliseen kymmeneen vuoteen verraten. Kaukolämmön kulutukseen vaikuttaa olennaisesti ulkolämpötila.

Vuonna 2019 Eckes-Granini Finlandin käyttämästä kokonaisenergiasta 100 % oli valmistettu uusiutuvista energialähteistä. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta 42 %-yksikköä, kun tehtaallamme käytettävän höyryn valmistukseen aloitettiin käyttämään biopolttoainetta (puuhake) fossiilisten polttoaineiden sijaan. Kaukolämpö on ollut myös vuodesta 2019 lähtien uusiutuvista lähteistä peräisin. Käytetty sähköenergia on ollut jo vuodesta 2016 uusiutuvaa suomalaista tuulisähköä.

 

Veden kulutus ja jäteveden tuottaminen

Veden ja jäteveden määrät (m³ / 1000 l mehua)

 Vesi
 Jätevesi

 

Todelliset määrät

2017 2018 2019
Vesi (m³) 166 816 153 048 164 099
Jätevesi (m³) 118 765 101 912 112 476
Jäteveden osuus kulutuksesta (%) 71 67 69

Vuonna 2018 veden kulutus ja jäteveden muodostuminen laskivat uuden tuotantoteknologian käyttöönottojen ja tuotannon normalisoitumisen jälkeen. Vuonna 2019 kokonaismäärät ja määrät 1000 tuotettua mehulitraa kohti kasvoivat. Tämä johtui suurelta osin entisestään monipuolistuneesta tuoteportfoliosta ja pienemmistä eräkoista. Veden mittauksessa tehtiin myös tarkennustoimenpiteitä vuoden 2019 aikana. Yksi vuoden 2020 ympäristötavoitteista on kylmätuotannon jäähdytysveden saattaminen suljettuun kiertoon ja odotammekin sen tuovan vähennystä käytettyihin vesimääriin.

Jäteveden analyyseissa sen saastuneisuuden todettiin olevan keskimääräinen.

 

Päästöt ilmaan

Suorat päästöt ilmakehään ovat hyvin pieniä, ja muodostuvat lähinnä Eckes-Granini Finlandin omistamista ajoneuvoista.

 

Käytetyimpien kemikaalien kulutukset

2017 2018 2019
Vetyperoksidi 35 % (kg) 56 100 60 000 69 300
Typpihappo 60 % (kg) 16 250 16 300 21 250
Lipeä ja vaahtopesuaineet (kg) 58 165 54 000 67 550
Käytetyimpien kemikaalien
kokonaiskulutus (kg)
130 515 130 300 158 100
Käytetyimpien kemikaalien
kokonaiskulutus (kg / 1000 l mehua)
2,34 2,19 2,63

Kemikaalien kulutus kasvoi vuonna 2019 johtuen tuoteportfolion monipuolistumisesta entisestään ja pienemmistä eräkoista.

 

Jätemäärät

Kokonaisjäte (t)

 

Eri jätetyypit (t)
Hyötykäyttöjäte
Sekajäte
Kaatopaikkajäte
Vaarallinen jäte

 

Kokonaisjäte (t / miljoona l mehua)

 

 Todelliset määrät
2017 2018 2019
Kokonaisjäte (t) 265,9 336,8 413,0
Hyötykäyttöjäte (t) 260,9 323,1 378,2
Kaatopaikkajäte (t) 2,3
Sekajäte (t) 12,3 34,1
Vaarallinen jäte (t) 2,7 1,3 0,7

*Kaatopaikkajäte muuttui vuoden 2018 alusta hyödynnettäväksi sekajätteeksi.

 

Hyötykäyttöjätteet lajeittain (t)

2017 2018 2019
Nestekartonkipakkaukset 50,3 53,3 54,2
Lasi 1,0 1,0 1,0
Metalli 66,9 81,8 84,6
Muovi 27,7 17,5 15,3
Pahvi 26,4 44,8 38,8
Paperi 1,5 0,8 0,7
Tuhottava paperi 1,4 0,8 0,9
Biojäte 1,7 2,0 3,2
Rakennusjäte 2,9 0 16,2
Kertalavat 50,1 72,2 111,0
Puhdas puu 0 3,2 4,1
Energiajae 25,5 45,8 48,4
Poltettava jäte 5,5

*Poltettavan jätteen raportointi sisältyy energiajakeeseen vuodesta 2018 lähtien.

 

Vaaralliset jätteet lajeittain (kg)

2017 2018 2019
Aerosolit 30 18 28
Akut 14 0 0
Aromit 0 157 34
Elektroniikkaromu (SER) 473 294 0
Elohopeapitoinen jäte 0 0 1
Happojäte 100 268 61
Kiinteä orgaaninen jäte (maalit, liimat) 579 29 3
Kiinteä öljyinen jäte 52 67 45
Käytetty voiteluöljy (jäteöljy) 190 40 23
Laboratoriojäte 20 80 3
Liuottimet 290 232 369
Loisteputket 930 67 59
Paristot 18 20 30

Eckes-Granini Finland toimii vain sellaisten ympäristöhuollon palveluntarjoajien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Kokonaisjätemäärä kasvoi vuonna 2019 johtuen tuotettujen litrojen kasvusta sekä tuoteportfolion monipuolistumisesta entisestään. Vuonna 2019 kaikesta jätteestä 100 % meni hyötykäyttöön materiaaleina eri palveluntarjoajien kautta. Vaarallisen jätteen osuus oli matala suhteessa kokonaisjätemäärään. Eckes-Granini Finlandin kierrätysaste oli 92 % vuonna 2019

Kaatopaikkajäte muuttui vuoden 2018 alusta hyödynnettäväksi sekajätteeksi. Ympäristöhuollon palveluntarjoaja lajittelee vastaanottoterminaalissa sekajätteen jatkokäsittelyä varten. Edellisinä vuosina raportoitu poltettava jäte sisältyy nykyään energiajakeeseen.

Eckes-Granini Finlandilla toteutettava jätehuolto on sertifioitu hiilineutraaliksi merkittävimmän ympäristöhuollon palveluntarjoajan osalta vuodesta 2019 lähtien. Näin ollen Eckes-Granini Finlandin jätehuollosta aiheutuneita päästöjä liittyen jätteen keräykseen ja käsittelyyn kompensoitiin yhteensä 7 t CO2-ekv. edestä vuonna 2019.