Ympäristömittarit

Ympäristömittarit

Energiankulutus

Kokonaisenergiankulutus

2016 2017 2018
Kokonaisenergiankulutus (kWh) 11 970 720 14 200 699 14 186 810
Kokonaisenergiankulutus
(kWh / 1000 l mehua)
225 254 239
Kokonaisenergiankulutus
(kWh / m2 toimintapinta-alaa)
743 835 835
Tuotanto (miljoonaa l) 53,158 55,873 59,460
Tehtaan toimintapinta-ala (m2) 16 103 16 997 16 997

Energiankulutus (kWh / 1000 l mehua)

Sähkö
Höyry
Kaukolämpö

 

Todellinen kulutus

2016 2017 2018
Sähkö (kWh) 4 775 257 6 057 717 6 102 137
Höyry (kWh) 4 947 623 5 918 452 5 970 393
Kaukolämpö (kWh) 2 247 840 2 224 530 2 114 280
Puhdistuksen energiankulutus
(kWh / 1000 l mehua)
37 42 40

Vuonna 2017 sähkön ja höyryn kulutus kasvoivat tuoteportfolion monipuolistumisen, pienempien eräkokojen sekä ennen kaikkea prosessilaajennuksen (kylmäketjun tuotteiden valmistus) myötä. Uuden tuotantoteknologian asennus ja käyttöönotto koeajojen ja validointien kera lisäsi jo sinällään energiankulutusta vuonna 2017. Käyttöönottojen ja tuotannon normalisoitumisen jälkeen suhteellinen energian kulutus laski vuonna 2018 sähkön ja höyryn osalta, vaikkakin kokonaiskulutus niillä hieman nousi. Puhdistukseen liittyvä energiakulutus on 40 % kokonaishöyrynkulutuksesta.

Kylmäketjun tuotteiden valmistukseen kuluvaa energiaa on helppo havainnollistaa vertaamalla saman tuotteen pastörointiin ja jäähdyttämiseen kuluvaa energiaa, jos tuote valmistetaan viileästä myytäväksi tai huoneenlämmöstä myytäväksi. Esimerkkinä käytetään smoothieta, jonka tapauksessa kylmäketjutuotteen pastörointiin ja jäähdyttämiseen kuluu energiaa 390 kWh ja huoneenlämpöisen tuotteen pastörointiin ja jäähdyttämiseen puolestaan vain 187 kWh. Kulutus tämän tuotteen kohdalla on yli kaksinkertainen kylmäketjutuotteen tapauksessa verrattuna huoneenlämpöiseen.

Sähköenergiasta uusiutuvan suomalaisen tuulisähkön osuus oli 100 % ja kaiken kaikkiaan vuonna 2018 kokonaisenergiasta uusiutuvan energian osuus oli 58 %. Tämä osuus kasvaa vuonna 2019, kun tehtaallamme käytettävän höyryn valmistukseen on alettu käyttää biopolttoainetta (puuhake) fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Kaukolämmön kokonaiskulutus ja kulutus 1000 tuotettua mehulitraa kohti olivat keskimääräisellä tasolla edelliseen kymmeneen vuoteen verraten. Kaukolämmön kulutukseen vaikuttaa olennaisesti ulkolämpötila.

 

Veden kulutus ja jäteveden tuottaminen

Veden ja jäteveden määrät (m³ / 1000 l mehua)

 Vesi
 Jätevesi

 

Todelliset määrät

2016 2017 2018
Vesi (m³) 134 444 166 816 153 048
Jätevesi (m³) 88 728 118 765 101 912

Vuonna 2017 veden ja jäteveden kokonaismäärät ja määrät 1000 tuotettua mehulitraa kohti kasvoivat. Tämä johtui suurelta osin tuoteportfolion monipuolistumisesta, pienemmistä eräkoista sekä ennen kaikkea prosessilaajennuksesta (kylmäketjun tuotteiden valmistus). Kylmäketjun tuotteiden valmistusprosessissa kuluu runsaasti apujäähdytysvettä. Uuden tuotantoteknologian käyttöönottojen ja tuotannon normalisoitumisen jälkeen veden kulutus ja jäteveden muodostuminen laskivat vuonna 2018.

Jäteveden analyyseissa sen saastuneisuuden todettiin olevan keskimääräinen.

 

Päästöt ilmaan

Ei suoria päästöjä

 

Käytetyimpien kemikaalien kulutukset

2016 2017 2018
Vetyperoksidi 35 % (kg) 48 400 56 100 60 000
Typpihappo 60 % (kg) 13 750 16 250 16 300
Lipeä ja vaahtopesuaineet (kg) 38 073 58 165 54 000
Käytetyimpien kemikaalien
kokonaiskulutus (kg)
100 223 130 515 130 300
Käytetyimpien kemikaalien
kokonaiskulutus (kg / 1000 l mehua)
1,89 2,34 2,19

Kemikaalien kulutus kasvoi vuonna 2017 johtuen tuoteportfolion monipuolistumisesta, pienemmistä eräkoista sekä ennen kaikkea prosessilaajennuksesta. Vuonna 2018 tuotannon normalisoituminen näkyy kemikaalien käytön laskuna.

 

Jätemäärät

Kokonaisjäte (t)

 

Eri jätetyypit (t)
Hyötykäyttöjäte
Sekajäte
Kaatopaikkajäte
Vaarallinen jäte

 

Kokonaisjäte (t / miljoona l mehua)

 

 Todelliset määrät
2016 2017 2018
Kokonaisjäte (t) 292,0 265,9 336,8
Hyötykäyttöjäte (t) 286,3 260,9 323,1
Kaatopaikkajäte (t) 3,3 2,3
Sekajäte (t) 12,3
Vaarallinen jäte (t) 2,4 2,7 1,3

Hyötykäyttöjätteet lajeittain (t)

2016 2017 2018
Nestekartonkipakkaukset 53,3 50,3 53,3
Lasi 1,0 1,0 1,0
Metalli 83,6 66,9 81,8
Muovi 40,4 27,7 17,5
Pahvi 34,3 26,4 44,8
Paperi 1,7 1,5 0,8
Tuhottava paperi 1,0 1,4 0,8
Biojäte 1,7 1,7 2,0
Rakennusjäte 3,1 2,9 0
Kertalavat 29,1 50,1 72,2
Puhdas puu 3,4 0 3,2
Energiajae 25,9 25,5 45,8
Poltettava jäte 7,8 5,5

Vaaralliset jätteet lajeittain (kg)

2016 2017 2018
Aerosolit 40 30 18
Akut 0 14 0
Aromit 0 0 157
Elektroniikkaromu (SER) 340 473 294
Elohopeapitoinen jäte 0 0 0
Happojäte 0 100 268
Kiinteä orgaaninen jäte (maalit, liimat) 780 579 29
Kiinteä öljyinen jäte 30 52 67
Käytetty voiteluöljy (jäteöljy) 870 190 40
Laboratoriojäte 0 20 80
Liuottimet 280 290 232
Loisteputket 40 930 67
Paristot 20 18 20

Eckes-Granini Finland toimii vain sellaisten ympäristöhuollon palveluntarjoajien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Kokonaisjätemäärä kasvoi vuonna 2018 johtuen tuotettujen litrojen kasvusta sekä tuoteportfolion monipuolistumisesta. Vuonna 2018 kaikesta jätteestä 100 % kierrätettiin eri palveluntarjoajien kautta. Vaarallisen jätteen osuus oli matala suhteessa kokonaisjätemäärään.

Kaatopaikkajäte muuttui vuoden 2018 alusta hyödynnettäväksi sekajätteeksi. Ympäristöhuollon palveluntarjoaja lajittelee vastaanottoterminaalissa sekajätteen jatkokäsittelyä varten. Edellisinä vuosina raportoitu poltettava jäte sisältyy nykyään energiajakeeseen.