Ympäristömittarit

Ympäristömittarit

Energiankulutus

Energiankulutus (kWh / 1000 l mehua)

Sähkö
Höyry
Kaukolämpö

Todellinen kulutus

2015 2016 2017
Sähkö (kWh) 4 494 587 4 775 257 6 057 717
Höyry (kWh) 3 604 274 4 947 623 5 918 452
Kaukolämpö (kWh) 1 664 674 2 247 840 2 224 530
Tuotanto (miljoonaa l) 53,079 53,158 55,873

Vuonna 2017 sähkön ja höyryn kokonaiskulutus ja kulutus 1000 tuotettua mehulitraa kohti kasvoivat tuoteportfolion monipuolistumisen, pienempien eräkokojen sekä ennen kaikkea prosessilaajennuksen (kylmäketjun tuotteiden valmistus) myötä. Uuden tuotantoteknologian asennus ja käyttöönotto koeajojen ja validointien kera lisäsi jo sinällään energiankulutusta vuonna 2017.

Kylmäketjun tuotteiden valmistukseen kuluvaa energiaa on helppo havainnollistaa vertaamalla saman tuotteen pastörointiin ja jäähdyttämiseen kuluvaa energiaa, jos tuote valmistetaan viileästä myytäväksi tai huoneenlämmöstä myytäväksi. Esimerkkinä käytetään smoothieta, jonka tapauksessa kylmäketjutuotteen pastörointiin ja jäähdyttämiseen kuluu energiaa 390 kWh ja huoneenlämpöisen tuotteen pastörointiin ja jäähdyttämiseen puolestaan vain 187 kWh. Kulutus tämän tuotteen kohdalla on yli kaksinkertainen kylmäketjutuotteen tapauksessa verrattuna huoneenlämpöiseen.

Sähköenergiasta uusiutuvan suomalaisen tuulisähkön osuus oli 100 % ja kaiken kaikkiaan kokonaisenergiasta uusiutuvan energian osuus oli 48 %. Tämä osuus tulee kasvamaan merkittävästi lähitulevaisuudessa, kun tehtaallamme käytettävän höyryn valmistukseen aletaan käyttää biopolttoainetta (puuhake) fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Kaukolämmön kokonaiskulutus ja kulutus 1000 tuotettua mehulitraa kohti olivat keskimääräisellä tasolla edelliseen kymmeneen vuoteen verraten.

 

Veden kulutus ja jäteveden tuottaminen

Veden ja jäteveden määrät (m³ / 1000 l mehua)

 Vesi
 Jätevesi

Todelliset määrät

2015 2016 2017
Vesi (m³) 110 691 134 444 166 816
Jätevesi (m³) 65 114 88 728 118 765

Vuonna 2017 veden ja jäteveden kokonaismäärät ja määrät 1000 tuotettua mehulitraa kohti kasvoivat. Tämä johtui suurelta osin tuoteportfolion monipuolistumisesta, pienemmistä eräkoista sekä ennen kaikkea prosessilaajennuksesta (kylmäketjun tuotteiden valmistus). Kylmäketjun tuotteiden valmistusprosessissa kuluu runsaasti apujäähdytysvettä.

Jäteveden analyyseissa sen saastuneisuuden todettiin olevan keskimääräinen.

 

Päästöt ilmaan

Ei suoria päästöjä

 

Käytetyimmän kemikaalin (emäspesukemikaali) kulutus

2015 2016 2017
Todellinen kulutus 42,0 36,0 54,0
Spesifinen kulutus (t / miljoona l mehua) 0,79 0,68 0,97

Emäspesukemikaalin kulutus kasvoi vuonna 2017 johtuen tuoteportfolion monipuolistumisesta, pienemmistä eräkoista sekä ennen kaikkea prosessilaajennuksesta.

 

Jätemäärät

Kokonaisjäte (t)

 

Eri jätetyypit (t)
Hyötykäyttöjäte
Kaatopaikkajäte
Vaarallinen jäte

 

Kokonaisjäte (t / miljoona l mehua)

 

 Todelliset määrät
2015 2016 2017
Kokonaisjäte (t) 299,6 292,0 265,9
Hyötykäyttöjäte (t) 294,3 286,3 260,9
Kaatopaikkajäte (t) 4,5 3,3 2,3
Vaarallinen jäte (t) 0,9 2,4 2,7

Hyötykäyttöjätteet lajeittain (t)

2015 2016 2017
Nestekartonkipakkaukset 47,0 53,3 50,3
Lasi 0 1,0 1,0
Metalli 58,7 83,6 66,9
Muovi 44,0 40,4 27,7
Pahvi 31,8 34,3 26,4
Paperi 1,1 1,7 1,5
Tuhottava paperi 0,4 1,0 1,4
Biojäte 1,7 1,7 1,7
Rakennusjäte 2,0 3,1 2,9
Kertalavat 46,9 29,1 50,1
Puhdas puu 9,8 3,4 0
Energiajae 43,1 25,9 25,5
Poltettava jäte 7,9 7,8 5,5

Vaaralliset jätteet lajeittain (kg)

2015 2016 2017
Aerosolit 40 40 30
Akut 10 0 14
Aromit 0 0 0
Elektroniikkaromu (SER) 40 340 473
Elohopeapitoinen jäte 0 0 0
Happojäte 20 0 100
Kiinteä orgaaninen jäte (maalit, liimat) 130 780 579
Kiinteä öljyinen jäte 30 30 52
Käytetty voiteluöljy (jäteöljy) 60 870 190
Laboratoriojäte 0 0 20
Liuottimet 160 280 290
Loisteputket 240 40 930
Paristot 120 20 18

Eckes-Granini Finland toimii vain sellaisten ympäristöhuollon palveluntarjoajien kanssa, joilla on viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Kokonaisjätemäärä on jo useiden vuosien ajan jatkuvasti vähentynyt. Vuonna 2017 kaikesta jätteestä 99 % kierrätettiin eri palveluntarjoajien kautta. Vaarallisen jätteen ja myös kaatopaikkajätteen määrät olivat matalia suhteessa kokonaisjätemäärään.